Crosstrainer on erinomainen kuntolaite kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Crosstrainerilla harjoittelu kuluttaa kaloreita, polttaa rasvaa ja pistää sekä ylä- että alavartalon lihakset töihin. Crosstrainer sopii monenlaiseen treeniin: lämmittelyyn ennen lihaskuntoharjoittelua, pitkäkestoiseen aerobiseen harjoitteluun, intervallivetohin ja HIIT-treeniin. Crosstrainerilla harjoittelu sopii suurimmalle osalle kuntoilijoista, ja myös niille, joille vaikkapa juoksu ei sovi. Crosstrainer on myös nivelystävällinen kuntoilulaite, sillä elliptinen hallittu liikerata ei aiheuta tärähdystä. Suurikokoisten käyttäjien on huomioitava crosstraineria valitessaan valmistajan ilmoittama enimmäiskäyttäjäpaino, joka vaihtelee yleensä laitteesta riippuen n. 120 kg – 150 kg välillä.
Crosstraineria valittaessa kannattaa punnita ostopäätöstä ainakin seuraavien ominaisuuksien kannalta:
Etuvetoisissa crosstrainereissa vauhtipyörä sijaitsee laitteen etuosassa, mikä tekee laitteesta vakaamman ja jämäkämmän takavetoisiin malleihin verrattuna. Kotikäytön etuvetoiset crosstrainerit ovat yleensä myös pidempiä kuin kotikäyttöön tarkoitetut takavetoiset crosstrainerit. Etuvetoisten crosstrainerien mitat vaihtelevat pituudeltaan 170-220 cm:n ja painoltaan noin 70 – 100 kg:n välillä.
Takavetoisessa crosstrainerissa vauhtipyörä sijaitsee laitteen takaosassa, mikä heikentää laitteen tukevuutta: kotikäytön takavetoiset crossarit ovatkin usein huterampia kuin etuvetoiset mallit. Takavetoiset crosstrainerit ovat kooltaan pieniä, keskimäärin noin 140-160 cm pitkiä ja painoltaan noin 50-60 kg laitteita. Takavetoisten crosstrainerien liikerata on usein hieman lyhempi ja askeltavampi kuin etuvetoisten.
Manuaalisäätöinen kestomagneettivastus löytyy yleensä edullisimman hintaluokan laitteista. Tällöin yksinkertaisesta säätönupista säädetään esim. 8-portaista kestomagneettivastusta, eikä laite tarvitse toimiakseen verkkovirtaa. Tällainen vastuksensäätö sopii aloittelijoille ja hyvin yksinkertaista ja pelkistettyä crosstraineria arvostaville kuntoilijoille. Kestomagneettivastus toimii siten, että magneettikaari liikkuu vastusta säädettäessä kauemmaksi tai lähemmäksi vauhtipyörää.
Servosäätöinen kestomagneettivastus on crosstrainerien yleisin vastustyyppi, jossa vastuksensäätö tapahtuu magneettikaarta liikuttavan servomoottorin avulla. Tällöin vastusta säädetään näyttöpaneelista, mikä on usein miellyttävämpi ja sujuvampi tapa vastuksensäätöön kuin manuaalinen säätönuppi. Myös vastustasoja on usein enemmän kuin manuaalisäätöisissä laitteissa.
Sähkömagneettivastus on kaikista kallein ja edistynein vastustyyppi. Näyttöpaneelista säädettävä sähkömagneettivastus mahdollistaa enemmän vastustasoja ja erittäin sulavan vastuksensäädön.
Vauhtipyörä: Usein laitteita vertaillessa huomioidaan vauhtipyörän massa. Painavampi vauhtipyörä tekee liikkeestä jatkuvamman ja mahdollistaa myös kovemmat vastustasot. Usein kotikäytön crosstrainereista löytyy n. 5 – 10-kiloinen vauhtipyörä ja parhaimmista malleista suurempikin. Vauhtipyörän massaa ei kuitenkaan kannata tuijottaa liikaa; laitteen rakenne ja vauhtipyörän välityssuhde vaikuttavat niin ikään liikkeen sujuvuuteen. Jotkut valmistajat ilmoittavat vauhtipyörän massan sijasta vauhtipyörän liikemassan, joka on luonnollisesti paljon suurempi lukema kuin vauhtipyörän varsinainen massa.
Askelpituus ja liikerata: Tasokkaissa crosstrainereissa on laaja ja hiihtävä liikerata, jolloin koko vartalon saa hyvin aktivoitua. Takavetoisten crosstrainereiden lyhyempi liikerata muistuttaa enemmän stepperiä, jonka porrasmaisessa askelluksessa lonkankoukistajat saattavat jumiutua. Crosstrainereiden askelpituus vaihtelee usein n. 40 – 50 cm välillä. Esim. FitNord Hiker 300F-crossarissa on hyvinkin pitkä, n. 51 cm askelpituus.
Ohjelmistot ja näyttöpaneeli: Crosstrainereissa ohjelmien määrä kasvaa yleensä hintaluokan mukana. Osa kokee motivoivaksi ohjelmoida omia treeniohjelmia tai käyttää valmiita ohjelmia, toiset taas eivät laske niille painoarvoa. Ohjelmat tuovat kuitenkin usein vaihtelua harjoitteluun ja myös helpottavat kehityksen seurantaa. Monipuolisten ohjelmistojen kanssa on tosin se vaara, että ne tekevät käyttöliittymästä monimutkaisen ja vaikeaselkoisen. Suosittelemmekin kaikkien kuntolaitteiden valinnassa kiinnittämään huomiota laitteen helppokäyttöisyyteen ja selkeään näyttöpaneelin.